Osa 1 ja heti herkistelemässä,ja varmaan huomaatte Stonesit
on lopullisesti loppu,ja syy siihen että vaapa-aika lisäri poistettiin,
koska se ei enää toiminut,valitti olemattomasta CD - levystä.
Tässä on Annelise Smith,Smithin suvun kantaäiti.
Hän on suosiotavoitteinen sim,toivoo joskus pääsevänsä laki uran huipulle.
Hän muutti tähä kopperoon ja unelmoi saavansa kokea rakkautta
tässä hänen köyhässä,mitättömän tunteettomassa ja kylmässä elämässä.
"Näytänkö minä hyvältä?
Tää tuli sitten lukijoille,eikä sulle,kirjoittaja!" .
"Hmm,ei,tossa on hius väräässä kohtaa jakausta,
ei,mut mähän näytänkin hyvältä kun hiukset on aivan sekaisin".
Ja sitten mennään laihduttamaan hiukan,
sillä hyvällä onella saan miehen joka ei välitä vain kauneudesta.
Hei nuorukainen,pääset tästä läpi vaan jos
osaa rakastaa tyttöjä jotka osaavat olla arvokkaita vaikka ei ole kaunis!
(Tässä kohtaa on siis hiukan Annelisen menneisyyttä,häntä rakasti
hätä vain siitä että hän oli kaunis,kun Annelise sai aknen,se poika hylkäsi hänet).
Hän sai kutsun Stadiin eräältä mieheltä jonka tunnette ehkä Kalevien
ensimäisen sukupolven kantaäidin Keehnyan miehenä.
Ja paikka oli tietysti Lulun kolmas mieli,
ihan fiini yökerho,täällä hän erosi siitä pojasta siis.
Tässä on kutsuja,Jeppe mikälie Vuorimaa.
No,heillä synkkasi heti,peräti kaksi salamaa .
Eräs toinenkin oli apajilla,ja tuttu Kalevista tämäkin,
mutta ruksittu salama tässä päällä,eli unohtakoon.
Pian kuitenkin ensisuudelma piti vaihtaa.
Annelise sai viimeinkin kokea aitoa rakkautta,
eikä mitään feikkiä kuin silloin yliopistolla ja teininä.
"Voi Jeppe,mä,mä.......Haluun perheen sun kanssa,ja lapsia
ainakin viisi,eletään yhdessä ja vanhetaan yhdessä!"
"Voi Annelise kuinka siis IhQ idea,daa."
No ei vaineskaan,ei Jeppe sentään ole teinipissis.
Arvaatka kuvaanko täältä? :D
"Jeppe muuten,haittaako jos meitä kuvataan?"
Kiitti Annelise ku paljastit! *Heittää kameran lattialle ja hyppii kuin riivattu*
Annelise:" Toivon sun sydäntä mun luo öinä,
ja se toteutui,sä olet mun Roomeo,mä oon sun Juulia".
Ja mä oon sun oma ritaris joka rakastaa sua aina eikä ikinä petä sua.
(Oon tunteellisella tuulella koska kuuntelen rakkauslauluja).
No kulta,pitää mennä kotiin,mä odotan vielä sun palaavan
mua vielä kerran halaavan. (Joo joo,haistetaan paskat ku tuo on pikku G:n
biisistä nimeltä Romeo ja Julia,ja turha heittää tomaateilla,mulla on haulikko!)
"Sä tulit! - Ootin sua koko päivän,en ikinä anna sun mennä pois!".
"Muutathan mun luo? Kuolisin jos en näkis sua enää,sillä vanhemmat veis mut takasin
kotiin ja ei päästäis pois,ne luulis et mä en ikinä löytäis sun kaltaista miestä.
Hän toi n.6 592 simoleonia ja nämä tavarat,kaikki myytiin
pois että he eivät eläisi puutteessa kun talo rakennetaan.
Tämä oli vähän tönkkö osa,muttta ensi osa on kivempi,kommenttipakko!
maanantai, 14. heinäkuu 2008
Kommentit